Historiaa

LATURETKEILIJÄT ry 60 v puhe        28.8.2016        Pekka Skyttä

Arvoisa juhlaväki,

Laturetkeilijöiden 50 v juhlat pidettiin 18.11.2006 Vitikkalan koululla. Puolivuosisataisen taipaleen muistelmat kirjattiin siinä yhteydessä. Kun emme ole nähneet tarpeelliseksi kirjoittaa historiikkiämme uudelleen, tukeutui edellinen puheenjohtajamme Maila Paukamainen Pykälän historia osiossa aiempiin muistelmiin. Minun osuuteni on kertoa missä olemme nyt ja minne mahdollisesti menossa.

Itse olen “nuori” laturetkeilijä, sillä liityin yhdistykseen 2011. Olin edellisenä vuonna palannut parikymmenvuotiselta työjaksolta lukuisissa maissa ja eläköityessäni Jämsään palasin ns juurilleni, sillä kotini oli aiemmin ollut nykyisessä Himoslaaksossa ja lapsuuteni, nuoruuteni ja kouluni kävin täällä. Mutta olin ummikko – nimet olivat tuttuja, mutta ihmisiä en hetimiten tuntenut. Tarve oli siis päästä “piireihin”, joissa voisin harrastaa mieleisiäni lajeja. Tältä pohjalta siis löysin hengenheimolaisia ja tekemistä tästä yhdistyksestä ja kerron nyt millaisia yhdistyksen lähivuodet ovat olleet ja mahdolliseti tulevat olemaan.

Heti alkuun muistutan, että olemme kaikki Suomen Latulaisia, sillä yhdistyksemme liittyi heti alussa tähän aiemmin perustettuun valtakunnalliseen ulkoilun yhteistyö-, asiantuntija ja palvelujärjestöön. Suomen latu on kansalaisten liikuttamiseen ja ulkoiluun keskittynyt järjesto, johon nykyisin kuuluu yli 80000 jäsentä 199 jäsenyhdistyksessä. Se toimii valtakunnallisella ja alueellisella mutta pääosin paikallisyhdistysten kautta tavoitteena, että kaikki löytäisivät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Osa maksamistamme jäsenmaksuista menee Suomen Ladulle ja saamme sen kautta myös huomattavat jäsenetumme.

Suomen Ladun kautta saamme tuen toiminnallemme, mutta olemme myös velvollisia edistämään vastaavia lajeja, jotka paikallisesti voivat olla merkittäviä.

50 v muistelossa todettiin laturetkeilijöiden toimintalinjan jatkuneen lähes muuttumattomana 50v, määrän kuitenkin kasvaessa ja monipuolistuessa erityisesti Pykälän majan kehityksen myötä. Sen jälkeen viimeisen 10 vuoden kuluessa suurempia hankintoja ovat olleet Outalatu lomaosakkeen hankinta v. 2009 Kiilopäältä Saariselän tuntumasta sekä kaksikko kajakin hankinta 2013. Pienempiä ovat olleet mm. retkiluistimet, kävelysauvoja, lumikenkiä, vesijuoksuvöitä, GPS, ja mm kassakone, jonka käyttöön meidät verottaja velvoitti 2015 Pykälän kiinteä toimipaikkaisen mehumyynnin takia.

Em välineet ovat lähinnä jäsenien tutustumista varten, jonka jälkeen voivat seurata ihastuminen ja hurahtaminen uuteen liikuntalajiin, Välineet ovat jäsenten vuokrattavissa pientä maksua vastaan. Ne on tarkoitettu ko lajien kokeiluun/tutustumiseen, herätteeksi/ihastukseksi ja hurahtamiseksi uuteen ulkoilulajiin ja omien välineiden hankintaan, jos innostus herää.

Hiihto ja muu retkeily kävellen, sauvoin, pyöräillen yms ovat edelleen pääasiallisia liikuttajiamme. Viime vuosina mukaan on tullut melonta, kun 2013-14 ja 2016 osallistuimme mm. Suomi Meloo tapahtumiin. Harjoitteluun on käytössä kaksikkokajakki ja useilla jäsenillä on oma kajakkinsa.

Geokätköilyä on vuosittain informoitu ja harjoiteltu. Joukossamme on muutama hyvin aktiivinen tämän lajin harrastaja, joten mahdollisuuksia lajin kasvuun on.

Vapepa – vapaaehtoinen pelastuspalvelu – ryhmä perustettiin 2014 – lähimmäisen apuna – viranomaisten avuksi. Se ei ole Suomen Ladun ohjauksessa, vaan valtakunnan virallisen pelastuspalveluorganisaation tukena.

Luin viimeisten 20 v toimintakertomukset ja tein oheisen tilastojen yhteenvedon. Olemme saavuttaneet kypsän iän, mutta maailma muuttuu ja meidänkin on muututtava. Päällimmäiset havainnot kertovat mm:

- lyhyiden ja/tai huonojen hiihtovuosien määrä on selvästi kasvamaan päin – lähes puolet vuosista ovat nykyisin vaikeita hiihtoa ajatellen verrattuna esim lapsuutemme/ nuoruutemme aikaisiin,

- hiihto sinänsä lajina on kasvanut reippaasti, jos luonto antaa mahdollisuudet sen paikalliseen harrastamiseen – silloin se liikuttaa kansalaisi hyvin,

- jäsenmäärä on vaihdellut 500 molemmin puolin ja ikäprofiili siirtymässä ikääntymisen suuntaan

- kokonaiskirjaukset Pykälässä ovat vaihdelleet 18000 ja 2000 välillä, majakirjaukset 14000 – 1000 välillä ja arvontakorttien määrä 2500 – 144 välillä eli käyttöaste ja ns liikuttajaindeksi vaihtelee luokkaa 1:10 talvesta riippuen.

Johtopäätöksenä voimme todeta, että kasvamassa olevia ja uusia lajeja tavitaan etenkin vähemmän lumesta ja hiihdosta riippuvia - ts ilmasto/ sää riippumattomaan suuntaan, kun haluamme säilyttää asemamme paikallisena kansalaisten liikuttajana. Samoin nuorempia ikäluokkia kiinnostavia lajeja on saatava valikoimaan ja kasvamaan, jotta jäsenprofiilin ikäjakautumaa saadaan nuorennettua. Suomen Latu on strategiassaan 2016 myös ottanut kantaa näihin asioihin.

Strategian kolme pääosiota ovat ULKOILE tapahtumissamme, OSALLISTU muiden liikuttamiseen ja VAIKUTA siihen, että ulkoilijan asiat ovat Suomessa kunnossa vastaisuudessakin.

Näiden painopisteet löydät Suomen Ladun kotisivulta ja ne ovat: (kertaa, jos aikaa on)

Lajit: Geokätkeily, hiihto, lumikenkäily, talviuinti, retkeily, sauvakävely, maastopyöräily ja muissa lajeissa mm. Melonta, retkiluistelu, maastopyöräily, lumenveistoon, polkujuoksuun, kiipeilyyn.

Esimerkiksi maastopyöräily on voimakkaassa kasvussa. Metsäntutkimuslaitoksen kyselyssä 2010 harrastajien lukumääräksi saatiin 330 000. Sen jälkeen tapahtumien osallistujamäärät ovat tuplaantuneet viidessä vuodessa.

Edellisestä seuraa, että asiantuntevaa tukea on kehittymässä monenlaiseen uuteen liikkumistapaan.

Meille Laturetkeilijöissä yhteenvetona voin todeta, että

- pyrimme säilyttämään hiihdon edelleen merkittävimpänä lajina

- retket alueellisesti, ruskaretket, kuutamoretket, sauvakävelyretket, lumikenkäily, pyöräretket säilyttävät asemansa

- maastopyöräilyssä on kasvumahdollisuuksia, vetäjä tarvitaan

- geokätkeilyn mahdollisuudet ovat muutaman aktiivin varassa

- nuoriso- ja perhetapahtumat, metsämörri ems  vetäjä tarvitaan

- melonta on kasvussa ja omakohtaisesti tänä kesänä olen kokenut hyvin koukuttavaksi

- retkiluisteluun on viime vuosina talvet tarjonneet sopivia kelejä

Laturetkeilijöiden 60 vuotistaival on upea kertomus vapaaehtois- ja talkootyön ihmeitä tekevästä voimasta ja tuloksista. Pykälän majakompleksin hankinta, rakentaminen ja jatkuva ylläpito, yli 50 emännän/isännän/päivystäjän uhrautuva viikonlopputyö ovat esimerkkejä vapaaehtoistyön aikaansaannoksista ja toimintamme kulmakivistä. Toivon tämän jatkuvan ja tarttuvan uusien lajien myötä nuorempaankin jäsenkuntaan.

TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN – ENTISIIN JA/TAI UUSIIN LAJEIHIN – LIIKKUMAAN OMAKSI ILOKSI JA TERVEYDEKSI!

Laturetkeilijät ry:n historiaa Rauno Jokelan kirjoittamana Jämsässä 9.11.2006

Syyskesällä 1956 heräsi ajatus retkeily-liikuntaseuran perustamisesta Jämsän jokilaaksoon. Asiaa puuhasivat Risto Lehtinen ja Vilho Kalaniemi.

Perustava kokous pidettiin 8.11.1956 Jämsän kunnantalolla. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Olavi Turma ja sihteerinä Eeva Uoma. Kokous päätti perustaa Laturetkeilijät r.y. nimisen seuran. Nimivaihtoehtona oli Jämsän Latu. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 20 henkilöä, jotka liittyivät perustettuun seuraan jäseniksi.

Johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:

Risto Lahtinen pj., Niilo Lahovaara vpj., Maire Liffländer siht., Martti Rantanen, Seppo Aarnivala, Vilho Kalaniemi, Antti Palonen, Emil Leppänen ja Tuula Kärki,

Laturetkeilijät r.y. merkittiin yhdistysrekisteriin 5.12.1956.

Toiminta aloitettiin heti varsin aktiivisesti. Ensimmäinen Korpihiihto järjestettiin kevättalvella 1957 reitillä Jämsä - Jämsänkoski - Palvia - Tavilampi - Horkan koulu - Heinäkenkä - Jämsä - (Jämsänkoski). Laturetken järjestäminen silloin on ollut suuritöinen, koska ei ollut latukoneita silloin käytössä. Ladut tehtiin hiihtäen. Hiihto on ollut erittäin vaativa retkeläisille silloin, välineet ja ladut olivat huonot, mitä tänään ovat.

Korpihiihto on siitä lähtien hiihdetty, joka talvi lähes samalla reitillä. Aluksi oli reittikokeiluja muitakin, mutta 1970 alusta lähtien reitti on ollut Jämsä - (Jämsänkoski) - Pykälä - Kerpola - (Heinäkenkä) - Palvia - Tavilampi - Monrepos- ja samaa reittiä takaisin lähtöpisteisiin. Viimevuosina on ollut mahdollisuus aloittaa hiihto Monrepoosta. Järjestetty linja-autokuljetus on tehnyt sen mahdolliseksi.

Seuran ensimmäinen lapin matka tehtiin kesällä 1957 Pyhätunturille. Lapin retket ovat jatkuneet siitä lähtien vuosittain eripuolille Lappia kesäisin, että kevät talvisin. Seuran, että jäsentoimesta.

Jäseniä seurassa oli 30.9.1957 144 henkilöä. Suomen Ladussa 3108 henkilöä. Seuramme oli suurin silloin. Seuramme jäsenmäärä oli pienimmillään 57 henkilöä. Tänään on jäseniä 568 henkilöä.

Laturetkeilijöiden toimintalinja on jatkunut lähes muuttumattomana nämä 50 vuotta. Toimintaa on tänään enemmän ja monipuolisempaa sen tekee mahdolliseksi tukikohtamma Pykälän maja kauniin Syväjärven rannalla.

Orjamarkkinat 1970-80 luvulla yhteistyössä Retki-Veikkojen kanssa. Moni seuramme jäsen suoritti orjapäivän seuramme hyväksi. Huvitilaisuudet: Tanssit, pikkujoulut, ym. ovat kuuluneet toimintaan.

Hiihtokampanja Pykälään

4.11.1981 pidettiin kokous hiihtokampanjan järjestämiseksi Pykälään. Puheenjohtajana Timo Salmio, sihteeri Seija Kallberg. Kokouksen tuloksena syntyi nykyinen hiihtokampanja kortteineen, palkintoineen, arvontoineen. Kamppanja on toiminut varsin hyvin ja saanut yleisen hyväksynnän. Hiihtoharrastukseen kamppanjalla on ollut varsin myönteinen vaikutus. Pnkit ovat vuorotelleet palkintojen maksajina ja Koillis-Häme huolehtinut mainonnasta. Pankkilaman aikana palkinnot kustansi Valio. Vuodesta 1995 alkaen palkinnot on kustantanut Jämsän Seudun Osuuspankki. ja mainonnan joitanut Koillis-Häme. 1982 ensimmäisenä kamppanja vuotena hiihtosuorituksia oli 11 808 kappaletta ja 2005 hiihtosuorituksia oli 18 155 kappaletta. Arvontakortteja oli 2 197 kpl. On selvästi havaittavissa, että hiihtoharrastus on seutukunnallamme lisääntynyt. Erityisesti nuorison hiihtoharrastus on huomattavasti lisääntynyt.